Komento	Kuvaus komennosta
cd	Siirry paikasta toiseen
ls	Listaa tiedostot
rm	Poista kohde tai kohteita levypinnalta
rmdir	Poista hakemisto levypinnalta
cp	Kopioi
mv	Siirrä tai nimeä uudestaan
chmod	Muuta käyttöoikeuksia
chown	Muuta omistajaa
chgrp	Muuta ryhmää
mkdir	Tee hakemisto
tar	tar pakkausohjelma
bzip2	bzip2 pakkausohjelma
gzip	gzip pakkausohjelma
gunzip	gunzip purkuohjelma
unzip	unzip purkuohjelma
fdformat	Levykkeen alustus
pwd	Näytä hakemistopolku missä olen
whereis	Näytä joku kohde levypinnalla
locate	Paikanna kohdetta tietokannasta
du	Näytä levynkäytön määrä kohteelta
ln	Luo linkki
from	Katso keneltä on saapunut postia
which	Etsi ohjelmaa ohjelmapolusta.
find	Etsi tiedostoa määrätystä paikasta

Levyjärjestelmä

Komento	Kuvaus komennosta
mount	Liitä levy tai levyjä järjestelmään
umount	Irrota levy tai levyjä järjestelmästä
fsck	Tarkista levypinnan virheet
df	Näytä vapaa tila levyllä

Muita komentoja

Komento	Kuvaus komennosta
dd	Konvertoi ja kopioi tiedostoja
repquota	Tiedostojärjestelmän quotan yhteenveto
edquota	Editoi käyttäjän quotaa (edellyttää että quota on käytössä)

Prosessien hallinta

Komento	Kuvaus komennosta
top	Unixin oma tehtävienhallinta
kill	Terminoi ohjelma prosessin id-numerolla
killall	Terminoi prosessin nimellä
ps	Näytä käynnissä olevia ohjelmia

Käyttäjien hallinta

Komento	Kuvaus komennosta
adduser	Käyttäjien lisääminen adduser-scriptillä
rmuser	Poista käyttäjä
pw	Luo, Poista Muuta & Näytettäviä järjestelmän käyttäjiä ja ryhmiä (ainoastaan BSD (ei esim. Linuxissa))
last	Näytä viimeksi kirjautuneiden tiedot
who	Ketkä on kirjautuneina sisään
passwd	Salasanan vaihtaminen

Editorit

Komento	Kuvaus komennosta
ee	Easy Editor "helppo editori" (ainoastaan FreeBSD vakiona)
vi	Vi-editori

Verkkokomennot

Komento	Kuvaus komennosta
netstat	Näytä verkon tila
ifconfig	Aseta verkon rajapintojen asetuksia (verkkolaitteiden ip:tä ynnä muuta)
route	Manuaalisesti manipuloi verkonreititystaulua
ping	Lähetä "ICMP ECHO_REQUEST"-paketteja verkon osoitteeseen (verkontestaus)
traceroute	Tulosta reitittimet joista paketti menee ennen kuin on perillä verkonosoitteessa.
sockstat	Listaa avoimet yhteydet

Komento	Kuvaus komennosta
ftp	FTP pääteohjelma
telnet	telnet pääteohjelma
ssh	SSH pääteohjelma
scp	Secure copy

Mikäli sinulla on ipv6-yhteys käytössä, voit myös käyttää seuraavaa komentoa:

Komento	Kuvaus komennosta
ping6	Lähetä "ICMP ECHO_REQUEST"-paketteja verkonosoitteeseen (verkontestaus)
traceroute6	Tulosta reitittimet joista paketti menee ennen kuin on perillä verkonosoitteessa

Järjestelmän asetukset ja tiedot

Komento	Kuvaus komennosta
sysctl	Hae tai muuta kernelin tilan asetuksia
dmesg	Näytä systeemin muistin viestit "käynnistystiedot etc."
uname	Näytä tietoja järjestelmästä.
uptime	Näyttää tiedot kuinka kauan kone on ollut päällä

Järjestelmä

Komento	Kuvaus komennosta
shutdown	Järjestelmän alasajo
halt	Järjestelmän alasajo
reboot	Järjestelmän uudelleen käynnistys

Seuraavia komentoja käytetään usein putkimerkin kanssa seuraavaan tapaan "cat /etc/hosts |more " esimerkkimme näyttää tiedoston sisällön siten, että pääset liikkumaan siinä nuolinäppäimillä, sekä selaamaan tekstiä ruutu kerrallaan painamalla välilyöntiä.

Komento	Kuvaus komennosta
less	Tuo ruudullisen kerrallaan tekstiä esiin kohteesta
cat	Tiedostojen lukeminen
more	Rivitä
grep	Etsi merkkijonoa jostain tiedostosta
clear	Tyhjennä konsoli
cut	Leikkaa
tail	Tulosta loppu tiedostosta
sort	Tietojen järjestäminen uudelleen
bc	Laskin

muita grep komentojakin on: grep, egrep, fgrep, zgrep, zegrep, zfgrep, bzgrep, bzegrep, bzfgrep. lue lisää niiden käyttötarkoituksista kunkin grep variaation man-sivulta.

edellisiä sovelluksia käytetään hyvin usein etsiessä tai selattaessa pitkiä asetustiedostoja edestakaisin vain lukutilassa tai etsittäessä jotain kyseistä tiettyä asiaa.

Yleistä peruskomennoista ja suorittamisesta

Pitkät ja erikoismerkein varustetut tiedostojen ja hakemistojen nimet:

Käyttäessäsi pitkiä tiedostojen nimiä, jotka sisältävät välilyöntejä kirjoita nimet lainausmerkkien sisään "tässä on tiedosto", koska UNIX järjestemässä parametrit ja komennot eroitellaan toisistaan. Tuloksena on, mikäli et anna tiedoston-nimeä lainaus merkeissä, useita tiedostoja tai hakemistoja. Lainausmerkkien sisässä toimivat, myös erikoismerkit, kuten !@£$€{. Tämä sama pätee myö grep komentoo etsiessäsi useamman sanan merkkijonoja. Toinen mahdollisuus on kirjoittaa tiedosto tai hakemistonimen seuraavaan muotoon tiedosto\ nimi\ \@\ tämä tapa kuitenkin on hankala ja en suosittele käyttämään sinua sitä. Ideana kuitenkin on jokainen välilyönti merkitään "\ " ja erikoismerkit \$\ erkoismerkki ja välilyönti seuraavasti: \ \$\

Ohjelmien suorittaminen

Peruskomennot ja ohjelmat löytyvät UNIXILLA path määreen osoittamista hakemistoista. Tällöin sinun ei tarvitse antaa esimerkiksi polkua, josta haluat suorittaa komennon irssi, vaan järjestelmä tietää mistä irssi ohjelma löytyy. Törmäät käynnistysjonoissa ja paikallisesti asennetuissa ohjelmissa ohjelmapätkiin, joita haluat suorittaa, ehkä mutta ne eivät löydy, kuin kirjoittamalla koko käynnistyspolku.

Kolme tapaa suorittaa paikasta

/usr/local/bin/ohjelma	Suorita ohjelma täsä hakemisto polusta
./ohjelma	Suorita tässä hakemistossa oleva ohjelma
ohjelma	Suorita ohjelma komento (Hakee polun path määreestä)

Komennot ja parametri osa:

Unix komennot itse komennon yleensä ja parametri osan, parametrit eroitellaan välilyönnein itse komennosta. esimerkiksi irssi -h hostname. Tässä esimerkissä käynnistetään irssi komento annetaan sille -h parametrit joka asettaa osoitetta, jonka jälkeen määritellään kohteeksi, jokin osoite.

Tiedostot, hakemistot ja oikeudet

cd

"cd"-komento on hieman poikkeus. Se ei tarvitse parametria, vaan siinä käytetään kohteita. Tässä on esimerkkejä yleisistä kohteista

cd ..	Siirry edelliseen hakemistoon
cd /	Siirry juurihakemistoon
cd /home	Siirry juurihakemiston alla olevaan "home" hakemistoon
cd ../hakemisto	Siirry edelliseen hakemistoon ja sieltä "hakemisto" nimiseen alihakemistoon
cd	Siirry käyttäjän kotihakemistoon
cd ~	Siirry kotihakemistoon

ls

"ls"-komennossa käytetään usein parametreja ja sen jälkeen kohteita. Mikäli et anna kohdetta eli teet vaikka "ls -l", listataan nykyisen hakemiston tiedot eli suoritetaan se siinä hakemistossa missä olet juuri nyt.

ls	Näytä normaali listaus tiedostoista ja hakemistoista (luettelo)
ls -l	Näytä listaus hakemistoista (dos-tyyliin) "usein käytetään kun halutaan saada tietää kohteen oikeudet"
ls -a	Näytä kaikki tiedostot mukaan lukien piilotetut
ls -R tai ls -r	Näytä tiedostot ja hakemistot sekä niiden alla olevat tiedostot ja alihakemistot

syntaksi: ls -parametri kohde
esim. ls -l koti = näytä levypinnalta "koti" listassa (mikäli tämä olisi hakemisto, myös kansion tiedostot tulostettaisiin esiin)

rm

"rm" komennolla käytetään usein poistamaan kohteita levypinnalta. Rm komennon käyttöön liittyy usein lisämääreitä, kuten "rm -rf".

Parametrit:

-f	Hyväksy poisto kyselemättä mitään kysymyksiä
-r tai -R	Poista hierarkisessa järjestyksessä. esimerkkinä tästä poistettaessa hakemistoa joka sisältää tiedostoja tai hakemistoja käytetään "-r" lisämäärettä kertomaan, että poistetaan myös hakemiston sisällä olevat kohteet.
-v	Näytä tietoja poiston yhteydessä. Miten kohteen poistaminen edistyy

Syntaksi: rm -parametri kohde

Varoittavia esimerkkejä!

kun käytät rm -rf komentoa pääkäyttäjä, ole varovainen, mikäli olet hieman huolimaton ja kirjoitat rm -rf / jolloin tyhjennät kiintolevyn sisältösi! Eli huolellisuutta tämän komennon käytöstä, koska sillä voidaan tehdä vaurioita järjestelmääsi.

rmdir

"rmdir" komentoa käytetään suhteellisen harvoin sen tehottomuuden takia. rmdir vaatii että poistettava hakemisto on tyhjä, eikä sisällä dataa. "rm -rf" on paljon tehokkaampi ratkaisu.

syntaksi: rmdir kohdehakemisto
rmdir -p = poistaa joukon tyhjiä hakemistoja. tähän tapaan jos tiedät että sinulla on kolme peräkkäistä alihakemistoa tyhjänä, voit poistaa ne näin "rmdir -p ensimmainen/toinen/kolmas/". Komento edellyttää, etteivät hakemistot sisällä dataa.

cp

"cp" Komentoa käytetään yleisesti tiedostojen ja hakemistojen kopioimiseen kohteesta toiseen. Mikäli kopioit hakemistoja cp komennolla käytetään yleisesti ottaen parametriä: "-R".

Parametrit:

-R	Kopioi hakemiston alihakemistoineen, sekä korjaa mahdolliset linkit kohdilleen
-f	Kopioi olemassa olevan kohteen yli tiedostot ja hakemistot kyselemättä mitään
-n	Ei ylikirjoita tiedostoja jotka ovat jo olemassa levyllä
-v	Näyttää tietoja kopioinnin onnistumisesta

Syntaksi: cp -parametri lähde kohde

esimerkkinä cp -R /cdrom/Mp3/* ~/Mp3 "kopioisi /cdrom/Mp3/ alla olevat hakemistot ja niiden tiedostot käyttäjän kotikansioon Mp3 kansion alle.

mv

"mv " Komentoa käytetään kohteiden siirtämiseen paikasta toiseen ja nimeämiseen uudelleen.

Määreet

-f	Ei ilmoiteta mikäli tiedosto ylikirjoitetaan
-v	Näyttää tietoja operaation onnistumisesta
-n	Älä ylikirjoita olemassa olevia tiedostoja

chmod

"chmod " Komentoa käytetään vaihdettaessa oikeuksia kohteelle.

perusteita ja kertausta

Oikeudet käyttäen kirjaimia

oikeudet perustuivat aina kolmen oikeuden sarjaan, jotka ovat:

u	Käyttäjä
g	Ryhmä
o	Muut käyttäjät
a	Kaikkia edeltäviä käyttäjiä, eli käyttäjää, ryhmää ja muita käyttäjiä.

Sekä seuraaviin oikeus määreisiin joita näille sarjoille voidaan määritellä:

r	Luku oikeus
w	Kirjoitus oikeus
x	suorita

Lisäksi käytämme seuraavia määreitä annettaessa oikeuksia kohteelle:

-	Vähennetään olemassa olevia oikeuksia
+	Lisätään olemassa olevia oikeuksia
=	Muutetaan oikeudet yhtä suuriksi kuin seuraavassa asennetaan

perussyntaksi siis muodostuu seuraavasti annettaessa oikeutta chmod u+rwx kohde. Kyseisessä esimerkissä lisättäisiin käyttäjälle luku, kirjoitus ja suoritus oikeus.

Hieman edistyneempää oikeuksien antamista

chmod komennossa voidaan myös käyttää seuraavasti

chmod ug=rwx,o-rwx kohde	= käyttäjän ja ryhmän oikeudet ovat luku, kirjoitus ja suoritus, mutta muilla ei ole oikeutta kohteeseen.
chmod a+rx kohde	= Annetaan Käyttäjälle, Ryhmälle ja muille käyttäjille luku ja suoritusoikeus kohteeseen

Lyhyesti: Mikäli haluat esimerkiksi lisätä yhdelle kohteelle oikeuksia samalla ja poistaa toiselta samalla, voit käyttää "," erottamassa eri oikeuksia mitä tehdään. a:lla viitataan kaikkien oikeuksiin yhdellä kirjaimella. Tätä on kätevä käyttää, jos haluat antaa kaikille esimerkiksi luku oikeuden johonkin kohteeseen a+r riittää oikeudeksi. silloin kaikki koneen käyttäjät voivat lukea kohdetta.

Pari erikoisoikeutta johon voit törmätä

s	set-uid. Ajaa kohdetta pääkäyttäjänä. Esimerkiksi (tämä oikeus kätkee alleen suoritusoikeuden).
t	sticky bit . Tätä käytetään harvoin tavankäyttäjä tuskin koskaan. Lähinnä tällä oikeudella olevia hakemistoja näkee vain /tmp alla. Käytännössä tämä tarkoittaa että "sticky" hakemistossa olevaa tiedostoa voi nimetä uudelleen tai poistaa ainoastaan käyttäjä, jos käyttäjällä on kirjoitusoikeus hakemistoon ja omistajuus tiedostoon ("ei koske super useria")

Stickybit käytännössä

käytetään hakemistoissa jotka pitää olla julkisesti kirjoitettavissa kuten /tmp, mutta halutaan eri käyttäjiä estää kirjoittamasta toistensa tiedostoja.

Oikeuksien antaminen numeroilla

Oikeudet numerosarjoina voi kuulostaa vaikealta, mutta sitä se ei ole. Tämä onkin alkuperäinen tapa antaa unixeissa kohteille oikeuksia ja joissakin vanhoissa järjestelmissä se voi olla jopa ainut tapa.

edelleen oikeudet perustuvat kolmen sarjaan:

u	Käyttäjä
g	Ryhmä
o	Muut

ensimmäinen numero sarjassa tarkoittaa käyttäjää, toinen numero ryhmää ja kolmas muita

Esim. chmod 650. Käyttäjä 6, Ryhmä 5 ja Muut 0

seuraavassa taulukossa on numeroiden tarkoitukset kirjoitetulla kielellä.

0	Ei oikeuksia "---"
1	Suoritusoikeus "--x"
2	Kirjoitusoikeus "-w-"
3	Kirjoitus- ja suoritusoikeus "-wx"
4	Pelkkä lukuoikeus "r--"
5	Luku- ja Suoritusoikeus "r-x"
6	Luku- ja kirjoitusoikeus "rw-"
7	Luku-, kirjoitus- ja suoritusoikeus "rwx"

chmodin kanssa käytetyt yleiset parametrit:

-f	Ei näytetä diagnostiikkaa onnistumista, eikä lopeteta oikeuksien muuttamista vaikka kohteen muuttaminen ei onnistuisikaan.
-R	Siirrä oikeudet hierarkiassa ylhäältä alaspäin. Käytetään alihakemistorakenteen kaikkien tiedostojen oikeuksien muuttamiseen.

chown

"chown" komentoa käytetään vaihdettaessa kohteelle omistajaa ja ryhmää. Komennon käytössä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, sillä se toimii suurimmaksi osaksi näin:
chown käyttäjä:ryhmä kohde

chownilla omistajan vaihtaminen: chown käyttäjä kohde
chownilla ryhmän vaihtaminen: chown :ryhmä kohde
chownilla käyttäjän ja ryhmän vaihtaminen: chown käyttäjä:ryhmä kohde

chownin kanssa käytetään yleisesti seuraavia parametreja.

-R	Vaihda omistajuus koko hakemistopuussa
-L	Mikäli hakemistossa on symbolisia linkkejä, linkit seuraavat
-P	Mikäli hakemistossa on symbolisia linkkejä, linkit eivät seuraa

chgrp

"chgrp" komentoa käytetään vaihtamaan kohteen ryhmää. Komento siis ajaa periaatteessa saman asian kuin "chown :ryhmä", mutta tässä ohjeet komennon käyttämiseen.

perussyntaksi:
chgrp ryhmä kohde

Parametrit:

-R	Vaihda ryhmä kaikille kohteille hakemistossa
-L	Mikäli löytyy symbolisia linkkejä, ne seuraavat
-P	Mikäli löytyy symbolisia linkkejä, ne eivät seuraa
-f	Aja väkisin ei tulosteta virheitä.

mkdir

"mkdir" komentoa käytetään luomaan alihakemistoja. käyttö on hyvin yksinkertaista:
mkdir luotava_hakemisto

yleisimmät parametrit ja niiden käyttäminen

mkdir -m
anna oikeudet luodessa jo hakemisto. Oikeuksien antamisessa vakiona on kaikilla luku-, kirjoitus- ja suoritusoikeus, siispä sinun tuleekin määrittää antaessasi komennolla oikeudet kaikille joko numero- tai tekstimuodossa seuraavasti. "mkdir u=rw,ug= hakemisto" tällöin käyttäjä saisi luku- ja kirjoitusoikeuden, ja muille ei tulisi oikeuksia lainkaan. Numerolla oikeus annetaan helposti. Esimerkiksi näin: "mkdir -m 600 hakemisto". mkdir -p = luo niin monta alihakemistoa kuin tarvitaan. Esimerkkinä tästä, jos haluat luoda alihakemiston, jonka sisältä löytyy alihakemisto, kirjoitat vain "mkdir -p hakemisto/alihakemisto/" tämän jälkeen mkdir luo hakemisto ja sen sisään alihakemisto nimiset hakemistorakenteen.

mkdir -v
näyttää tietoja kun luodaan hakemistoja

tar

"tar" pakkaus on hyvin yleinen pakkausohjelmisto Unixeissa. Suurin levitettävistä "lähdekoodipaketeista" on pakattu "tar" pakkauksella.

Hyvää tietää paketeista

Usein ohjelmat ovat pakattu useilla ohjelmilla. Tiedoston nimet ovat yleensä jätetty tehdessä pakkausta seuraavan tyyliin: paketti.tar.gz tai paketti.tar.bz2. Nimestä voit jo suoraan päätellä missä järjestyksessä pakkausohjelmia on käytetty.

kuinka puran tar:lla pakatun paketin
tar xvf paketti.tar

kuinka puran paketin joka on pakattu tar:lla ja sen jälkeen gzip:llä
tar zxvf paketti.tar.gz

Kuinka Puran paketin joka on pakattu ensin tar:lla ja sitten bzip2:lla
tar jxvf paketti.tar.bz2

bzip2

"bzip2" on yleistyvä pakkausmuoto. Yleensä paketit on pakattu tar:lla ennen bzip2 pakkaamista. harvoin tarvitset purkaa bzip2 ohjelmalla paketteja. Mikäli paketissa löytyy ".tar.bz2", sinun kannattaa purkaa se suoraan tar:lla. Vältyt näin antamasta useita turhia purkamiskomentoja.

Syntaksi: bzip2 -parametri kohde

-d	Pura
-z	Kompressoi

fdformat

"fdformat " komentoa käytetään alustamaan levykkeitä. Tämän komennon käyttö on vähenemässä levykkeiden poistumisen myötä. Joissakin tapauksissa vielä voit joutua käyttämään tätä komentoa. Sen käyttäminen on hyvin yksinkertaista. "fdformat /dev/fdc" eli fdformat ja levyaseman laitteen polku.

pwd

"pwd " komento kertoo sinulle missä hakemistossa juuri nyt olet

whereis

"whereis" komennolla etsitään ohjelmaa, porttia tai man-sivua vakiona. Vakio komento toimiikin esim. "whereis ls". Mikäli haluat rajata vähän hakuasi, voit käyttää seuraavia parametreja whereis:n kanssa.

Parametrit:

-b	Etsi binaareja (ohjelmaa)
-M	Etsi man-sivua
-s	Etsi lähdekoodia "systeemin lähdekoodista /usr/src/ alta"

locate

"locate" sovellusta käytetään etsittäessä "järjestelmän luomasta tietokannasta" tiedoston hakemiseen. Yleensä locate:n tietokanta on hieman jäljessä, koska sitä ei kirjoiteta aktiivisesti. Käyttö toimii näin: locate irssi. Järjestelmä etsisi tietokannasta irssi-nimistä kohdetta ja tulostaisi etsintätuloksen ruudullesi.

du

"du" levynkäytön määrä kohteelle. Käyttäminen käy "du kohde" mikäli et anna kohdetta komennolle

Parametrit:

-h	Näyttää koon lähimpänä yksikkönä. (kilotavuina, megatavuina, gigatavuina tai teratavuina).
-H	Katso symbolisen linkin viitattavan kohteen koko, symboliset linkit hakemistohierarkiassa eivät seuraa.
-l	Katso symbolisen linkin viittaavan kohteen koko, symboliset linkit hakemistohierarkiassa seuraavat.
-P	Symboliset linkit eivät seuraa (vakiona päällä)

ln

Kuvaus

ln työkalu luo uuden hakemisto merkinnän (linkitetty tiedosto) millä on samat asetukset kuin alkuperäisellä tiedostolla. On kätevää tehdä linkki alkuperäisestä tiedostosta/hakemistosta sen sijaan kuin tuhlata levy tilaa kopioimalla tiedosto eripaikkaan. On olemassa kahdenlaisia linkkejä, kovat linkit ja symbooliset linkit. Näiden kahden linkki tyypin ero on se miten ne osoittavat tiedostoa. Oletuksena ilman optioita ln tekee kovan linkin.

Käyttö

ln [-optiot] lähdetiedosto [kohde_tiedosto]
ln [-optiot] lähdetiedosto ... kohde_hakemisto

Parametrit

-s	Tekee symboolisen linkin
-v	Tulostaa tiedostot joita käsitellään.
-f	Jos kohde tiedosto on jo olemassa, puretaan linkki jotta linkitys voi tapahtua.(kumoaa -i parametrin joka on ennen -f parametriä)

Symboolisen ja kovan linkin ero

kovat linkit
- uusi polkunimi olemassa olevaan tietoon
- tieto tuhoutuu, kun viimeinenkin linkki on poistettu
- vain saman levyjärjestelmän sisällä
- ei voi osoittaa hakemistoon
- samat ominaisuudet kuin tiedostolla

symboliset linkit
- kerrotaan tiedoston polkunimi
- jos alkuperäinen tuhoutuu, niin osoittaa tyhjyyteen

from

Kuvaus

from työkalu tulostaa sähköpostin pääotsikot kutsutun sähköpostilaatikosta.

Käyttö:
from [-c] [-s lähettäjä] [-f tiedosto] [käyttäjä]

Parametrit:

-c	Tulostaa vain viestien määrän.
-s lähettäjä	Tulostaa vain ne postit jotka sisältävät tietyn merkkijonon. (sender Only mail from addresses containing the supplied string are printed?)
-f tiedosto	Annettu tiedosto tutkitaan käyttäjä tilin sijaan. Jos -f optiota käytetään, ei saa käyttää user argumenttia.

which

which työkalu tekee listan komennoista ja etsii polun jokaiselle ajettavalle tiedostolle jotka ajettaisiin jos nämä komennot ajettaisiin

parametrit

-a	Listaa kaikki ajettavat tiedostot(sen sijaan että tulostaisi vain ensimmäisen joakisesta)
-s	Ei tulostusta, palauttaa arvon 0 jos yksikin ajettava tiedosto löytyy, ja arvon 1 jos yhtään ei löydy.

find

find komennolla voidaan etsiä haluamaansa tiedostoa määritetystä paikasta ja tallentaa haun tulos erilliseen tiedostoon.

Käyttö

find komentoon tarvitaan -print argumentti jotta tulos voidaan tallentaa johonkin tiedostoon. tässä esmerkki:
find / -name tiedosto.txt -print > haun_tulos.txt &

find [mistä] [mitä haetaan] -print [milla_nimella_tallennetaan]. Huom. "&" laittaa haun toimimaan tausta-ajona koska etsitään levyn juuresta, jolloin haku saattaa kestää kauankin. On myös mahdollista käyttää muitakin argumentteja (esim. -exec), mutta tämä suoritetaan kaikille löydetyille tiedostoille, joten järki mukana ;).

Ylös

Levyjärjestelmä

mount

"mount" komentoa käytetään kiinnittäessä levyä levyjärjestelmään tai katsottaessa kiinnitettyjä levyjä järjestelmästä. Eli pelkkä "mount" komento listaa järjestelmään kiinnitetyt levyt ja päivittämään informaatiota levyn nykyisestä liitoksesta.

levyn liittäminen levyjärjestelmään

Mitä tulisi tietää? levystä tulee tietää tiedostojärjestelmä ja levyn "sijainti" mikäli sitä ei ole kirjoitettu fstab tiedostoon.

"Levyn esittely" fstab tiedostossa.

fstab tiedossa on yleisesti esitelty liitettävät osiot, kuten juuriosio "/", swap osio ja mahdolliset muut "laitteet" tai osiot. Eli esimerkiksi cd-rom-asema on usein esitelty asennuksenyhteydessä valmiiksi sijaintiin /dev/acd0c -> /cdrom. Tällä tavoin voidaan säästää aikaa, kun käyttäjän ei aina tarvitse kertoa järjestelmälle, mikä laite liitetään ja minne vaan järjestelmälle riittävät joko laiteosoite tai liitos-osoite liittämiseen.

HUOM! KUN LIITÄT LEVYÄ, SINUN TULEE OLLA PÄÄKÄYTTÄJÄ!

"parilla poikkeuksella levyjä voi myös liittää, myös tavalliset käyttäjät. Niistä myöhemmin"

fstab:ssa esitellyn levyn liittäminen

esimerkkinä tästä on cd-rom-asemasi, joka on jo todennäköisesti esitelty fstab:ssa. Tällöin sinun ei tarvitse huomioida muuta kuin, että toimiva levy on sisässä. Liittäminen tapahtuu tällöin seuraavasti: "mount /kohde". Eli cd-rom-aseman kohdalla: "mount /cdrom". fstab kertoo mount komennolle valmiiksi liittämisen yhteydessä annettavat parametrit.

Ei esitellyn levyn liittäminen

Mikäli sinulla on joku levyasema, jota ei ole esitelty fstab:ssa. Esimerkkinä tästä usb massamuistit, jotka liitetään järjestelmään tilapäisesti. Sinun tarvitsee tietää, mitä tiedostojärjestelmää levylaitteesi käyttää, missä levysi sijaitsee, sekä mitä oikeuksia haluat antaa levyllesi.

Syntaksikomennossa on yksinkertainen, vaikka käyttö kuulostaisikin vaikealta:
mount -parametrit /dev/laiteosoite /liitososoite

Huom. -t parametri tarvitaan aina, kun järjestelmään liitetään muu kuin ufs tiedostojärjestelmällä varustettu laite tai levyosio.

Parametrit:

-a	Kiinnitä kaikki tiedostojärjestelmät mitkä ovat esitelty fstab:ssa, lukuun ottamatta järjestelmiä jotka ovat merkitty, "noauto" määreellä tai ovat liitettynä jo tiedostojärjestelmään. (jos käytät -t lisämäärettä, voit liittää kaikki samaa tiedostojärjestelmää edustavat järjestelmät kerralla)
-r	Liitä vain lukujärjestelmänä
-t	Käytetään antamaan tiedostojärjestelmämääre (eli levyjärjestelmän muoto: ntfs, ufs, cd9660) mikäli et käytä tätä määrettä, oletuksena on -t ufs
-f	Pakota liittämään ei puhdas tiedostojärjestelmä (esim. ufs, johon ei ole ajettu "fsck" komentoa) vaarallinen komento
-u	Päivitä jo olevaa liitettyä liitosta (esimerkiksi jos haluaisit antaa kirjoitusoikeuden vain lukujärjestelmälle -u -o rw /mnt/siirto. Tämän jälkeen "/mnt/siirto" pisteessä olevalle laitteelle pitäisi saada kirjoitusoikeus)
-o	Tällä annetaan erityisoikeusmääreitä kuten luku- ja kirjoitusoikeutta. Seuraavassa käytettävissä olevat -o määreet.

-o rw	Luku- ja kirjoitusoikeus
-o ro	Vain lukuoikeus
-o nosuid	Ei suid pid:nä ajettavia ohjelmia (suid pid (pääkäyttäjänä ajo) käyttäjille estetty, +s ei toimi)
-o noexec	Ei suoritusoikeutta järjestelmään

elikkä pari esimerkkiä
mount -t ntfs -o ro /dev/ad1s1 /mnt/d-asema
mount -t cd9660 -o ro /dev/acd0 /cdrom
mount -t ufs -o nosuid /dev/ad2s1a /mnt/juuri

Syntaksi helposti

syntaksi: mount -t osiotyyppi -o oikeudet /dev/laiteohjain /mnt/liitospiste

muita esimerkkejä

mount -w -t msdos /dev/ad1s1 /mnt/liitospiste

Selite: liitetään kirjoitus (-w) tilassa (-t msdos) "msdos tiedostojärjestelmä" (/dev/ad1s1) "ad1 toinen kiintolevy" "s1 ensimmäinen (pääosio)" /mnt/liitospiste kansioon.

eli -w määre antaa kirjoitustilan eli saman, kuin -o rw -t msdos määre liittää osion msdos tiedostojärjestelmämuodossa /dev/ad1s1 laiteohjain, eli toisen levy ensimmäinen pääosio /mnt/liitospiste on hakemisto jossa data näytetään, eli ns. liitospiste (mountpoint)

Lue lisää levylaitteiden-nimistä

umount

"umount " komentoa käytetään irrotettaessa levyliitoksia järjestelmästä, kuten esimerkiksi liitettyä cd-rom levyä. Esimerkiksi antamalla "umount /dev/laiteosoite" tai "umount /liitospiste".

eli kuvitteellinen irrottaminen atapi-cd-rom laitteelle ensiksi laiteen nimellä ja toiseksi liitospisteen nimellä. Molemmissa päästään samaan tulokseen: "umount /dev/acd0c" tai "umount /cdrom"

parametreja umount:lle

-a	Kaikki tiedostojärjestelmät irrotetaan, jotka fstab:ssa ovat esitelty. (tarkista juuriosio)
-A	Irrota kaikki kiinnitetyt tiedostojärjestelmät, paitsi juuriosio "/"
-f	Irrota tiedostojärjestelmä väkisin (Juuriosiota ei voida irrottaa väkisin "/")
-t	tätä määrettä käytetään usein irrottaessa useaa samantyyppistä järjestelmää. Esimerkkinä tästä voitaisiin ottaa kaikkien cd9660 tyyppisten järjestelmien irrottaminen: "umount -A -t cd9660" (useita samantyyppisiä järjestelmiä voitaisiin irrottaa seuraavasti "umount -A -t cd9660,ntfs") Eli irrota kaikki cd9660 ja ntfs tiedostojärjestelmät.

tiivistettynä perussyntaksin käyttö ilman lisämääreitä:
umount /cdrom (cd-rom liitospiste) tai umount /dev/acd0c (cd-rom laiteohjain) eli irrota joko liitospisteellä tai laiteohjaimen nimellä.

fsck

"fsck" Komentoa käytetään tiedostojärjestelmän virheiden etsimiseen ja tarkistamiseen. Järjestelmä ajaa usein tätä komentoa.

Ohjelman käyttöön törmää jos kone ei käynnisty uudelleen käynnistyksen yhteydessä, vaan se käynnistyy "single user" tilaan, jolloin sinun tulee ajaa "fsck käsin".

fsck -f	Ajetaan väkivalloin tiedostojärjestelmä puhtaaksi
fsck -y	vastaa kaikkiin kysymyksiin suoraan "kyllä", mitä fsck kysyy käyttäjältä (käytettävä varauksella)

Lisäksi on olemassa fat tiedostojärjestelmälle oma fsck työkalu nimeltä fsck_msdosfs. Kyseinen ohjelma toimii pääpiirteittäin samoin kuin fsck. Lue lisää ohjelman msdos:in fsck ohjelmasta man fsck_msdosfs.

df

"df" Komennolla voit katsella tilan määrää osiolla.

Parametrit:

-a	Näytä kaikki tiedostojärjestelmät
-H	"Helposti Luettavissa" Näyttää koon lähimmässä kokoyksikössä. Jos ensimmäisellä asemalla on 5 Mb ja toisella asemalla 1 Gb. Näytetään ensimmäisessä asemassa datan määrän olevan 5 Mt ja toisessa gigatavun verran.
-t	Näyttää määreellä varustetut levyasemat. Esimerkki tämän käytöstä: df -t ufs. Tällöin näytetään ufs tiedostojärjestelmällä varustettujen asemien tilan määrä.

Ylös

Muita komentoja

dd

"dd" konvertoi ja kopioi tiedostoja. Ohjelmalla voidaan luoda nopeasti "imageja" levyasemista tai cd-rom levystä. Komento sisältää paljon erilasia parametreja. Tässä niistä muutama:

8 bittiä = 1 t
1024 t = 1 Kt
512-byte blocks = 512 bitti blokkia "eli yksikköä"

bs	Aseta blokkimäärä "input" ja "output" datalle (rajoita esim. kopioinnin nopeutta) Huom. mikäli et aseta tätä, käytetään oletuksena 512 yksikköä
count	Montako yksikköä kopioidaan "input" tiedostoon.
of	Kohde minne data tallennetaan
if	Mistä data tuodaan

esimerkki komennon käytöstä:
dd if=/dev/acd0c of=/root/image.iso bs=2048

Tällä komennolla kopioitaisiin data cd-levyltä 2048 yksikköä kerrallaan "/root" kansioon "image.iso" tiedostoksi.

esimerkki:
dd if=/dev/ad0 of=/dev/ad1 bs=10240
kopioidaan "ad0" sisältö "ad1" laitteeseen nopeudella 10240 yksikköä sekunnissa.

repquota

"repquota" komentoa käytetään käyttäjän levyrajoituksen tarkistamiseen. Esimerkiksi kun olet tehnyt käyttäjiä kirjoittamalla "repquota -a" näytetään lista asetetuista levykiintiöistä käyttäjälle tai ryhmälle. Tämä helpottaa sinua näkemään kenelle on asetettu mitäkin levyrajoituksia.

Parametrit:

-a	Näytä levyrajoitukset kaikista systeemeistä, jotka ovat listattu /etc/fstabissa.
-g	Listaa vain ryhmien levyrajoitukset
-u	Listaa vain käyttäjien levyrajoitukset
-v	tulosta otsikkorivi ennen jokaista tiedostojärjestelmän levyrajoitusta.

edquota

"edquota" ohjelmaa käytetään asettamaan levyrajoituksia joko ryhmälle tai käyttäjälle. Tämän ohjelman käyttäminen voi tuntua peruskäyttäjästä hieman hankalalta. Suosittelenkin käyttämään "setquota" ohjelmaa, jonka syntaksi on hieman helpompi ja nopeampi oppia käyttämään.

Ohjelma avaa vi-editorin seuraavalla käskyllä, jossa editoit kohteen levyrajoitusta.

käyttäjä
edquota -u -f / fspolku käyttäjä

Ryhmä
edquota -g -f /fspolku ryhmä

esimerkkien fspolku voisi olla vaikka "/home" tai "/samba"

Voit myös käyttää edquota:a seuraavaan tyyliin, jolloin sinulle ei aukene vi-editori:
edquota -g -e /fspolku [:bslim[:bhlim[:islim[:ihlim]]]] ryhmä
edquota -u -e /fspolku [:bslim[:bhlim[:islim[:ihlim]]]] käyttäjä

bslim	Ohjelmistorajoitus
bhlim	Rautapohjainen rajoitus
islim	Ohjelmarajoitus tiedostojen määrälle
ihlim	Rautarajoitus tiedostojen määrälle

Mikäli haluat kuitenkin käyttää tätä komentoa, suosittelen sinua lukemaan edquotan man sivut. setquotan käyttöohjeen löydät "Muut komennot" ohjeesta.

Ylös

Prosessin hallinta

top

"top" on Unixin oma tehtävienhallinta. Pitemmittä puheitta ohjelman käyttö

Ensimmäinen rivi ylhäältä
Ohjelman yläkulmasta löytyvät järjestelmän tietoja, kuten viimeinen "pid", Tämän hetkinen kuorma, eli "Load Averages" viimeisen minuutin, 5 minuutin ja 15 aikana. Seuraavaksi löytyy koneen "uptime", eli kauanko kone on ollut päällä ja lopuksi tältä riviltä löytyy kellonaika.

Toinen rivi ylhäältä
Prosessien määrä, Prosessit joissa on toimintaa ja "nukkuvat" prosessit.

Kolmas rivi ylhäältä
Prosessorin käyttö: Ensin käyttäjien käyttämät prosessit, toisena "Nice" prosessit eli ohjelmat joilla on määritetty prioriteetti cpu:n käytöstä, kolmanneksi löytyvät järjestelmän omien osien käyttämä prosessori, neljänneksi keskeytyksiin menevä prosessoriteho ja viimeiseksi vapaana olevat tehot.

Neljänneltä riviltä löytyy:
Muistinkäyttöön liittyviä arvoja: Ensimmäisenä (Active) Aktiivisen muistin määrä, toisena (Inact) toimetta oleva muisti, kolmantena (Wired) "tiedostojen johdannainen välimuisti. (don't ask me that. don't know!"), neljäntenä (Cache) vm-tason levyn välimuisti, viidentenä (Buf) bio-tason levymuisti ja kuudentena (Free) vapaa muisti

Viidennellä rivillä:
Tältä riviltä löytyvät tiedot virtuaalimuistista eli "swapista". Ensimmäisenä on muistin suurus ja toisena on vapaa virtuaalinen välimuisti.

Tämän jälkeen näkymästä löytyvät seuraavat tiedot:

Pid	Prosessin id-numero
Username	Käyttäjä kuka ajaa prosessia
Pri	Prosessin nykyinen prioriteetti
Nice	Ajonaikainen prioriteetti (väliltä -20 20) (nice arvo)
Size	Ohjelman todellinen koko (Kb)
RES	Vakituisesti käytettävä ohjelman muisti (Kb)
STATE	Ohjelman tila
TIME	Montako sekuntia prosessoria on käytetty prosessiin
WCPU	Kokonaisuudessaan tuottamaa kuormaa järjestelmälle.
CPU	Raakaa prosessorin kuormaa
COMMAND	Ohjelman Nimi

(termit eivät ole tarkkoja)

Näiden kenttien alla näkyvät kaikki ohjelmat (mikäli olet pääkäyttäjänä tai "see.other.user.pids", joka mahdollistaa käyttäjien näkevän toisten käyttäjien käyttämiä prosesseja, ei ole käytössä)

Ohjelmassa liikkuminen on yksinkertaista

k	tapa toiminto (antamalla prosessin pid:in, voit tappaa prosessin)
q	ulos
h tai ?	apua
u	katso tietyn käyttäjän prosessit
o	järjestä järjestykseen (pri, size, res, cpu, time) perusteella
s	vaihda näkymän päivitysaikaa
i tai I	näyttää "idlaavat" prosessit (lepäävät prosessit)
r	Aseta uusi nice arvo (ensin arvo nice, sitten pid. Esim. -20 564)
e	listaa virheet, jotka tapahtuivat viimeisen "kill" tai "renice" komennon aikana

kill

"kill" sovellusta käytetään tappamaan, joku tietty prosessi tai joukko prosesseja. Tätä sovellusta käytettäessä sinun täytyy tietää "pid" numero (prosessin id-numero). Mikäli et tiedä pid:ä, katso ps:n käytöstä ohje.

Huom. Vain root voi lopettaa muiden kuin oman käyttäjän prosesseja!

syntaksi käytölle:
kill pid

esim. kill 1000 (tappaa pid:llä 1000 toimivan prosessin)

Lisäksi "kill" käsky sisältää joukon parametreja. Näitä voit joutua käyttämään, mikäli ohjelmasi on jumittunut, eikä suostu "kuolemaan".

Normaalisti käytetyt parametrit:

1	HUP (Lähettää "hubina" killin) (kaikille ohjelman alasovelluksille)
2	INT (Keskeytys)
3	QUIT (Lopettaa)
6	ABRT (Keskeyttää)
9	KILL (Tarttuva, Ei peruutettava lopetus)
14	ALRM (ajastettu varoitus)
15	TERM (ohjelman lopetussignaali)

Yleisemmin käytetään "kill -9 pid" komentoa lopettamaan jumittunut sovellus. Mikäli tämä ei kuitenkaan auta, voit kokeilla "kill -15 pid".

Vinkki: voit tappaa useita prosesseja näin: "kill pid pid pid pid" Esim. "kill 753 709 56494 242" (erottele pid:it välilyönnillä, jolloin käsky tappaa kaikki annetut prosessi id:t eli pidit)

Muutama varoituksen sana! "kill -9 -1" lähettää kaikille prosesseille peruuttamattoman lopetussignaalin, tästä hyvästä järjestelmäsi kaatuu välittömästi! (eli ei kannata kokeilla root käyttäjällä tätä komentoa)

killall

"killall" Tapa prosessi prosessin nimellä. Eli esimerkiksi "killall -9 irssi" (Mikäli ajat tämän roottina, kuolee kaikilta käyttäjiltäsi "irssi" niminen ohjelma)

Lisämääreitä joista voi olla hyötyä

killall -u = Eli tapa annettavan käyttäjän prosesseja (killall -u pekkahulk -9 irssi) tuhoaa kaikki "irssi" ohjelmat jotka kuuluvat käyttäjälle "pekkahulk".

1	HUP (Lähettää "hubina" killin) (kaikille ohjelman alasovelluksille)
2	INT (Keskeytys)
3	QUIT (Lopettaa)
6	ABRT (Keskeyttää)
9	KILL (Tarttuva, Ei peruutettava lopetus)
14	ALRM (ajastettu varoitus)
15	TERM (ohjelman lopetussignaali)

ps

"ps" Prosessien statukset.

-a	Näytä kaikkien muiden ja omat prosessit
-e	Näytä myös ympäristö (ps komennon perässä näkyvät parametrit)
-j	Tulostaa seuraavasti tiedoista: (user, pid, ppid, pgid, sess, jobc, state, tt, time ja komento).
-m	Järjestä lista muistinkäytön mukaan
-x	Näytä tietoa prosesseista ilman "kontrolli terminaaleja"

Tavallisesti ps komentoa käytetään "ps -ax". Lue grep:stä lisää, niin tämänkin komennon käyttäminen helpottuu.

Ylös

Käyttäjien hallinta

adduser

"adduser" Käytetään käyttäjän lisäämiseen järjestelmään.

"Huom. 4.x ja 5.x sarjoissa kysymykset näkyvät hieman eritavalla. Sinun tulee soveltaa tätä ohjetta, kuten kaikkia muitakin"

Käyttäjän lisäämisen järjestelmään voit aloittamaa kirjoittamalla "adduser"

adduser

Use option ``-verbose'' if you want to see more warnings and questions or try to repair bugs.

Enter username [^[a-z0-9_][a-z0-9_-]*$]: testi	Käyttäjännimi maksimissaan 16 merkkiä
Enter full name []: Matti Meikäläinen	Kokonimi
Enter shell csh date false no nologin passwd sh tcsh zsh [zsh]: nologin	Logautumiskonsoli.
Enter home directory (full path) [/home/testi]:	Ehdotus kotihakemistosta "/home/käyttäjä"
Uid [1035]:	Ehdotus uid:stä, eli tämä tulee järjestelmästä automaattisesti (edellinen +1)
Enter login class: default []:	kirjautumisryhmä (ei tarvitse määrittää mikäli et ole tehnyt login class:ja erikseen)
Login group testi [testi]:	Ryhmä jolle käyttäjä kuuluu (Ehdottavaa uuden luomista vakiona)
Login group is ``testi''. Invite testi into other groups: guest no [NO]	Kutsutaanko käyttäjä muihin ryhmiin
Enter password []:	salasana (pisteitä ei näytetä)
Enter password again []:	salasana uudelleen (pisteitä ei näytetä)

Seuraavaksi saat esikatselutiedot käyttäjästä

Name:	testi
Password:	****
Fullname:	Matti Meikäläinen
Uid:	1035
Gid:	1035 (testi)
Class:
Groups:	testi
HOME:	/home/testi
Shell:	/sbin/nologin
OK? (y/n) [y]:	y #Onko tiedot ok? Voit vielä perua tässä vaiheessa, mikäli esikatselun tiedot eivät miellytä sinua.
Added user	``testi'' #Lopuksi kerrotaan että käyttäjä on luotu.
Add another user? (y/n) [y]:	n #Luodaanko toinen käyttäjä?

rmuser

"rmuser" komentoa käytetään poistamaan käyttäjä tietokannasta.

Ohjelmaa käytät joko "rmuser" komennolla itsellään tai "rmuser käyttäjä" komennolla, voit antaa myös listan käyttäjistä, jotka poistetaan seuraavaan tapaan: "rmuser käyttäjä1 käyttäjä2".

Esimerkki käytöstä

rmuser testi
Matching password entry:
testi:UFfFfYtBWGXKg:1035:1035::0:0:testi:/home/testi:/usr/local/bin/zsh

Is this the entry you wish to remove? y	Onko tämä tietue jonka haluat poistaa? (käyttäjä)
Remove user's home directory (/home/testi)? y	Poistetaanko käyttäjän kotihakemisto?

pw

"pw" komentoa käytetään FreeBSD:ssä käyttäjien ja ryhmien luomiseen, muokkaamisen ja poistamiseen. Tämä komento sisältää erittäin paljon erilaisia toimintoja. Otamme siis niistä vain muutamia niistä.

Huom. muista isot ja pienet kirjaimet tarkoittavat ihan eri asiaa.

Lisää ryhmä:	"pw groupadd ryhmän_nimi"
Lisää käyttäjä ryhmään:	"pw groupmod ryhmä -m käyttäjä"
Muokkaa ryhmän jäseniä:	"pw groupmod ryhmä -M jäsen1,jäsen2, jäsen3"

Koskee vain ryhmiä, johon käyttäjä on kutsuttu

Määritä käyttäjän ryhmät: "pw usermod käyttäjä -G ryhmät" (Huom. jos käyttäjälle halutaan useita ryhmiä, kirjoita ne tämän esimerkin mukaan näin: ryhmä1,ryhmä2,ryhmä3 (ei välilyöntejä, muutoin lista katkeaa ensimmäiseen välilyönninjälkeiseen ryhmään)

Kirjautumisryhmän muuttaminen: "pw usermod käyttäjä -g logingroup"

last

"last" näyttää viimeiset kirjautumistiedot. Peruskomento toimii kirjoittamalla "last". Komentoon on saatavilla käytännöllisiä lisämääreitä, joilla voidaan hakea esimerkiksi käyttäjää, päivämäärä tai osoitetta.

Tietokanta alkaa "alusta" jokaisen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka jälkeen vanha tietokanta on ainoastaan rootin luettavissa tiedostosta"

last -h = etsi osoitetta

Käytännöllinen vinkki. Kirjoita "last" komennon perään käyttäjäntunnus tai tunnuksia, tällöin saat antamasi käyttäjäntunnuksien kirjautumisista. (Erota tunnukset välilyönnillä esim. "last erkki juhani tapani pertti")

who

who = ketkä on kirjautuneina sisään. Peruskomento "who" näyttää sisäänkirjautuneet käyttäjät.

"who" kertoo käyttäjästä. Esimerkki:

tunnuksen	terminaalin	kirjautumisajan	osoitteen
devilish	ttyp2	20 Huh 17:32	(dkone)

muita hauskoja ja hyödyllisiä komentoja.

who am i tai who -m	kuka minä olen. Kertoo millä tunnuksella järjestelmään on kirjauduttu.
who -q	näyttää montako kirjautunutta käyttäjää koneellasi on

passwd

Tällä komennolla voit muuttaa käyttäjän salasanaa. Salasanan vaihto onnistuu kätevästi ”passwd” komennolla. Mutta jos olet kirjautunut root käyttäjällä sisään tai sinulla on wheelin oikeudet, niin voit vaihtaa muiden salasanoja myös kirjoittamalla ”passwd käyttäjä”, jolloin vaihdetaan käyttäjä nimisen käyttäjän salasanaa.

Ylös

Editorit

Editoreita tarvitse hyvin usein kun teet muutoksia järjestelmäsi asetuksiin. Erillaisia editoreja on saatavissa erittäin paljon, jotkut näistävä ovat kehittyneet johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. FreeBSD:llä itsestäni on helpoin ja nopein käyttää ee:tä editorina, mutta muitakin hyviä editoreja on olemassa kuten (pico, nano, vi ja yms.). Editorit ovat yleensä maku kysymys kuka tykkää käyttää mitäkin.

ee

"ee" Ohjelmaa voit käyttää tekstiedostojesi editoimiseen konsolissa. Ohjelman nimi tulee sanoista "easy editor" eli helppo editori

käyttäminen on erityisen helppoa. Mikäli haluat avata editoivan tiedoston kirjoitat "ee" komennon jonka perään editoitavan tiedoston nimen. Tähän kirjoitamalla uuden tiedoston nime jota ei ole vielä luotu voit luoda uuden teksti tiedoston "kunhan muistat tallentaa vain". Mikäli et halua avata uutta tiedostoa tai luoda uutta tiedostoa siten, että tiedostollesi on jo asetettu nimi millä tulet tallentamaan sen. Voit avata tekstieditorin kirjoittamalla ee

esim. ee tiedosto

Editorisi näyttää seuraavanlaiselta

Yläkulmasta löytyvät seuraavat pikatoiminnot:
^ = ctlr
+ kirjain

tässä nopeasti mitä toimintaja pikanäppäimistä saadaan

Esc näppäimellä	Pääset valikkoon
ctlr + y	Etsi nopeasti
ctrl + k	poista rivi
ctlr + p	edellinen rivi
ctlr + g	edellinen sivu
ctlr + o	Ascii Koodi
ctlr + x	Etsi
ctlr + l	Kumoa rivin poisto
ctlr + n	seuraava rivi
ctrl + v	seuraava sivu
ctlr + u	Siirry tiedoston loppuun
ctlr + a	Siirry rivin alkuun
ctlr + w	poista sana
ctlr + b	edellinen kirjain
ctlr + z	seuraava sana
ctlr + t	Siirry tiedoston alkuun
ctlr + e	rivin loppuun
ctlr + r	kumoa sanan poistaminen (mikäli olet tehnyt tämän ctlr+w näppäimellä)
ctlr + f	seuraava kirjain
ctlr + c	komento valikko esiin (täältä löytyvät kaikkia avaa tiedosto yms komennot)
ctlr + d	poista merkki
ctlr + j	palauta pyyhitty merkki (mikäli käytit ctrl+d:tä merkin poistamiseen)

Huom. kumoa toiminnot toimivat vain mikäli käytit poistamiseen jotain ctlr + yhdistelmää

ctlr+c valikon toiminnot.

Kirjoittamalla jonkun seuraavasta komennoista voit tehdä seuraavia toimintoja

write	kirjoita tiedostoon (ohjelma kysyy tämän jälkeen minne talletaan)
read	lue tiedosto (kysyy polkua mikä luetaan)
file	tulostaa tiedoston nimen (näyttää alakulmassa tiedoston nimen ja sijainnin)
char	näyttää valitun kirjaimen ascii koodina
quit	sulje ohjelma (ei tallenneta)
exit	sulje ohjelma (tallennetaan muutokset)
0-9	mene halutulle riville

Vinkki editoinnista

itse olen aina painanut esc editoituani tiedoston ja leave editor ja sieltä save kun olen halunut tallentaa tai no save kun en ole halunnut tallentaa muutoksia. tästä valikosta löydät nopeasti kaikki perustoiminnot

file operaatioista löytyvät : tallenna ja avaa tiedostot
yms...

enemmittä jorinoitta näillä sinun tulisi jo osata käyttää ee:tä melkoisen hyvin.

parametreja

ee -h	paksut viivat pois valikoista
ee -i	piiloita ee:n ylä valikkorivi (vi-editorimainen näkymä)

vi

vi on paljon käytetty teksti editori joka on vakiona yleensä kaikissa linux/unix käyttöjärjestelmissä. vi ei ole kovinkaan helppo käyttöinen ensikertalaisen käytössä johtuen vaikeahkoista komentojen syötöstä.

vi toimii kuten mikä tahansa muu teksti editori. Käskyjen anto on vaikein osa vi:n käytössä. käskyt annetaan painamalla "esc" ja ":" jolloin pääset komento tilaan. Komentojen syöttö tapahtuu vasemmassa alakulmassa olevalle riville jolle kursori menee.

VI-editorissa on kaksi tilaa:

Komentotilassa annetaan vi-editorille sen käyttöön vaikuttavia komentoja, jota alkaa yleensä : tai / -merkein. Komentotilaan pääsee insertointitilasta Esc-näppäimellä.

Insertointitila on tila jossa itse tekstin kirjoitus tapahtuu. Tähän tilaan pääsee komentotilasta painamalla i-näppäintä, tai INS-näppäintä.

Tärkeimmät komennot:

Esc	Poistuu komentotilaan
:w	Tallentaa dokumentin nykyisellä nimellä
:w nimi	Tallentaa dokumentin nimellä nimi
:q	Poistuu
:q!	Poistuu tallentamatta muutoksia
:wq	Tallentaa ja poistuu
G	Menee viimeiselle riville
:set nu	Rivinumerointi päälle
:set nonu	Rivinumerointi pois

Ylös

Verkkokomennot

netstat

"netstat" komentoa käytetään listaamaan auki olevia yhteyksiä eri verkonkoneisiin. "Näytä verkontiedot"

netstat -f luokka -p protokolla

Luokka	Protokolla
inet (AF_INET)	bdg, divert, icmp, igmp, ip, ipsec, pim, tcp, udp
inet6 (AF_INET6)	bdg, icmp6, ip6, ipsec6, rip6, tcp, udp
pfkey (PF_KEY)	pfkey
atalk (AF_APPLETALK)	ddp
netgraph, ng (AF_NETGRAPH)	ctrl, data
ipx (AF_IPX)	ipx, spx
unix (AF_UNIX)
link (AF_LINK)

Lisää ohjelman toiminnoista man netstat.

ifconfig

"ifconfig" komentoa käytetään laajalti verkon asetuksiin, tässä pintapuolisesti komennon käytöstä.

Komennon syntaksi lyhyesti "ifconfig verkkolaite parametrit" esimerkkinä ifconfig vr0 inet 192.168.0.1 netmask 255.255.255.0".

ifconfig (verkkortti) inet (ip) netmask (netmask)	Näin asetat manuaalisesti ip osoitteen ja netmaskin
ifconfig (verkkortti) down	Vie verkko alas
ifconfig (verkkortti) up	tuo verkko ylös

korvaamalla () olevan sisällön voit käyttää yllämainittua komentoa

Tässä ifconfigin normaalisti käytettävät parametrit, jos tarvitset luoda ifconfig:lla esim ipv6 tunnellin. Suosittelen sinun lukevan ifconfig komennon man sivun. En edes pyri selittämään komennon käyttöä kokonaan sen monimutkaisuuden vuoksi.

route

"route" Muuta manuaalisesti verkon reititys taulua.

add	Reititä
flush	Tyhjennä reititystaulu
delete	Poista määritetty reitys
change	Vaihda tietoja kuten reitystä
get	Katso ja näytä reitys määränpäähän
monitor	Raportoi yhtäjaksoisesti verkon reitityksen muuttumisista ja epäonnistumista.

route [-n] komento [-net | -host] yhdyskäytävä (gateway) [netmask]

Poistaa kaikki vanhat reititykset: route flush
Poistaa vanhan reitityksen: route delete 192.168.1.1
Lisää uuden "oletus reitittimen": route add default 192.168.0.1

ping

ping = lähetä "ICMP ECHO_REQUEST"-paketteja verkon osoitteeseen (verkontestaus)

ping -c	Lähetä määrätty määrä ICMP echo requesteja osoitteeseen. Esim. ping -c 6 www.fi
ping -f	Flood ping (tällä voidaan lähettää jopa 100 pingi pakettia sekunnissa) tämä on sallittu vain pääkäyttäjältä.
ping -s	määritä lähetettävän paketin kokoa. normaali paketin koko on 56 bittiä. mikäli tätä ei määritetä

Lue lisää ping komennosta man ping.

traceroute

traceroute Tulosta reitittimet joista paketti menee ennen kuin on perillä verkonosoitteessa. esim. traceroute www.fi

-n = älä tulosta palvelimien dns nimiä vaan tulosta pelkät ip osoitteet.

sockstat

sockstat = listaa avoimet yhteydet

-4	Näytä kaikki ipv4 yhteydet
-6	Näytä kaikki ipv6 yhteydet
-c	näytä yhteydessä olevat socketit
-l	näytä kuunneltavat socketit
-p	näytä jossain portissa toimivat socketit

ftp

ftp pääte ohjelmalla voit muodostaa yhteyksiä ftp palvelimille

syntaksi yksinkertaisesti ja nopeasti: ftp ftp://[käyttäjä[:salana]@]osoite[:portti]/polku[/]

esim. ftp ftp://anonymous:anonymous@ftp.freebsd.org:21/pub/ tai ftp ftp.freebsd.org

ftp ja sftp ohjelmissa liikkuminen

help	komennot
open	avaa yhteys
bye	sulje yhteys
cd	siirry hakemistoon
lcd	näytä paikallinen hakemisto tai muuta sitä (kätevä sijoittaessa latauksia)
ls	näytä tiedostot ja hakemistot
mkdir	luo hakemisto
chmod	vaihda oikeuksia
rmdir	poista hakemisto
set	näytä muuttujat ja muuta niitä. mahdollisia ftp proxyjä yms.
pwd	näytä nykyinen hakemisto
dir	ls
put	lähetä
get	hae tiedosto
rename	uudelleen nimeä
less	katsele tiedostoa ruutu kerrallaan
user	vaihda käyttäjäntunnusta
idle	näytä idlaus ajan sallittu määrä jolloin palvelin katkaisee yhteyden
pdir	Sivu kerrallaan näyttävä dir komento
pls	sivukerrallaan näyttävä ls komento
bye	sulje yhteys ja ohjelma

avattuasi ftp ohjelman help komennolla saat täyden listan komennoista.

telnet

telnet ohjelmaa voit käyttää seuraavalla tavalla telnet = telnet pääteohjelma

esim. telnet virtuaalinen.osoite.com 23

telnet osoite portti

-4	Pakota yhteys käyttämään ipv4 protokollaa
-6	Pakota yhteys käyttämään ipv6 protokollaa
-l	Yhdistä käyttäen käyttäjäntunnusta

ssh

ssh = Secure Shell pääteohjelma

-l user	Logaa käyttäen tätä käyttäjän tunnusta
-n	Lähetä tuleva data suoraan tyhjiöön eli /dev/null:iin
-F config	Konfiguraatio tiedosto oletus ~/ssh/ssh_config
-A	Lisää päälle autentisointi välitys uudelleen lähetyksestä
-a	Poista autentisointi välitys uudelleen lähetyksestä (oletus).
-X	X11 uudelleen lähetys päälle
-x	Poista X11 uudelleen lähetys käytöstä
-i file	Julkinen avain salauksessa (oletkuksena: ~/.ssh/identity)
-T	Älä varaa käyttöön "terminaalia"
-v	Näytä virheviestit
-V	Näytä ohjelman versio numero
-q	Hiljainen tila: älä näytä viestejä
-f	Työskentele taustalla autentikaation jälkeen
-e char	Set escape character; ``none'' = disable (default: ~).
-c cipher	Valitse salausmekanismi
-p port	Yhdistä portissa.
-C	Salli kompressointi
-N	Älä suorita shell komentoa
-1	Käytä ssh1 yhteyttä.
-2	Käytä ssh2 yhteyttä
-4	Ipv4 Protokolla ainoastaan
-6	Ipv6 Protokolla ainoastaan
-o 'option'	Process the option as if it was read from a configuration file.
-s	Invoke command (mandatory) as SSH2 subsystem.
-b addr	Paikallinnen ip osoite

scp

Kuvaus

scp kopioi tiedostoja kahden isänän(host) välillä verkossa. Se käyttää ssh(1) siirtoon, käyttää samaa autentaatiota ja tarjoaa saman suojauksen kuin ssh(1). scp kysyy salasanan jos niitä tarvitaan autentaatioon toisin kuin rcp.

Mikätahansa tiedostonimi voi sisältää isännän(host) ja käyttäjän spesifikaation näyttääkseen että tiedosto on tulossa kopioiduksi tietystä isännästä. Kopiointi kahden etä isännän välillä on sallittu.

Parametrit

-p	Säilyttää muutosten teko ajat, pääsy ajat, ja alkuperäisen tiedoston moodit.
-r	Rekursiivisesti kopioi koko hakemistot.
-v	Näyttää kopioinnin tapahtumat, suositeltava aina.
-B	Valitsee erä moodin.(estää salasanojen kyselemisen).
-q	Hävittää edistymis mittarin.
-C	Pakkaus päällä.
-P port	Voit määrittää etäkoneen portin jonka kautta otat yhteyden.

Ylös

Järjestelmän asetukset ja tiedot

sysctl

"sysctl" Hae tai muuta kernelin tilan asetuksia, kuten tcp paketteja suurinta kokoa ja erinäisiä systeemiin asetuksia.

-a	Listaa kaikki nykyiset arvot.
-d	tulostaa kuvauksen tälle arvolle
-n	muuta arvo tälle muuttujalle

dmesg

dmesg Näytä systeemin muistin viestit "käynnistys tiedot etc." Kuten ladatut laitteet kernelissä yms.

-a = Näytä myös /dev/konsole:n viestit (tulostaa kaikki tapahtumat ja viestit)

uname

Näytä tietoja järjestelmästä.

-a	Näyttää kaikki tiedot

uptime

uptime komennolla saat koneesi toiminta-ajan ja kuorman tiedot yhden minuutin, viiden minuutin ja 15 minuutin ajalta.

Ylös

Järjestelmä

shutdown

"shutdown" komentoa käytetään järjestelmän alasajoon

shutdown työkalu tarjoaa automaatisoidun järjestelmän alasajon pääkäyttäjälle ja ilmoittaa muille käyttäjille kun järjestelmä on sammumassa.

Parametrit

-h	Järjestelmä sammuu annetussa ajassa.
-r	Järjestelmä käynnistyy uudestaan annetussa ajassa.
-k	Potkii kaikki ulos järjestelmästä. k-parametri ei itseasiassa sammuta järjestlmää mutta disabloi sisään kirjautumisen muilta paitsi pääkäyttäjältä.

halt

"halt" työkalu tyhjentää tiedostojärjestelmän välimuistin levylle, lähettää kaikille prosesseille lopetus käskyn (SIGTERM) ja pysäyttää järjestelmän järjestelmällisesti. Tapahtumat kirjataan ylös automaattisesti.

Parametrit:

-k kernel	Käynnistää määritetyn kernelin seuraavalla järjesrtelmän käynnistämisellä. Yrittää ladata uutta kerneliä niin kauan kuin käynnistys keskeytyy tai kerneli latautuu.
-l	Tapahtumia ei kirjata ylös järjestelmän kirjaustietoihin.
-p	Järjestelmä sammuttaa virran jos se pystyy. Jos virran katkaisu epäonnistuu, järjestelmä pysäytetään tai käynnistetään uudestaan normaalisti, johtuen kumpaa työkalua kaytettiin.

reboot

"reboot" työkalu tyhjentää tiedostojärjestelmän välimuistin levylle, lähettää kaikille prosesseille lopetus käskyn (SIGTERM) ja käynnistää uudelleen järjestelmän järjestelmällisesti. Tapahtumat kirjataan ylös automaattisesti.

Parametrit:

-k kernel	Käynnistää määritetyn kernelin seuraavalla järjesrtelmän käynnistämisellä. Yrittää ladata uutta kerneliä niin kauan kuin käynnistys keskeytyy tai kerneli latautuu.
-l	Tapahtumia ei kirjata ylös järjestelmän kirjaustietoihin.
-p	Järjestelmä sammuttaa virran jos se pystyy. Jos virran katkaisu epäonnistuu, järjestelmä pysäytetään tai käynnistetään uudestaan normaalisti, johtuen kumpaa työkalua kaytettiin.

Ylös

Muuta hyödyllistä

Yleistä more ja less komennoissa on, että voit liikkua seuraavilla näppäimillä.

enter	Seuraava rivi
space	Seuraava sivu
nuolinäppäimet eteen ja taakse	rivi kerrallaan joko ylös tai taakse
nuolinäppäimet sivulle	liiku tiedostossa vaaka suunnassa
q	poistu
o	Prosentteina olet lukenut asiakirjaa

su

"su" komento mahdollistaa sinun vaihtaa käyttäjää nopeasti.

-l	Vaihda käyttäjää miksi tahansa
-	Sama kuin -l
-c	voit määritellä kirjautumisluokan. Vain järjestelmänvalvoja (root) voi tehdä.

Ennnen seuraavia komentoja, suosittelen tutustumaan Unix putkiin (link)

less

less komento tuo ruudullisen kerrallaan tekstiä esiin kohteesta

less komennolla voit katsella sivukerrallaan tai rivikerrallaan tekstimuodossa olevia tiedostoja.

Syntaksi: less tiedosto

more komento tuo ruudullisen kerrallaan tekstiä esiin kohteesta.

periaatteena more komento toimii juuri niin, kuin less komentokin. (man more ja less antavat less:in käsikirjan (sama komento))

wc	Laske sanoja, kirjaimia ja bittien määrä
-c	bitteinä
-l	Riveinä
-m	Standardi kirjainten määrät
-w	sanojen määrä

grep

grep komento Etsii merkkijonoa jostain tiedostosta

grep komennon käyttäminen putkien yhteydessä seuraavasti:
komento |grep hakusana

esim. dmesg |grep kernel

esimerkkimme komento etsii dmesg komennon syöte virrasta kaikki kernel sanalla varustetut rivit ja tulostaa ne.

Vinkki voit etsiä tiettyjä rivejä esimeriksi katsellessasi cat sovelluksella tiedoston sisältöä cat /hakemisto/tiedosto |grep hakusana |more = tällöin cat komennon tulosteet vietäisiin putkessa grep komennolle joka poimisi hakusanan mukaiset tiedot ja veisi ne jälleen |more putkelle joka rivittäisi ne näyttöruudullesi näkyviin.

Lisää grep:in käytöstä man grep.

clear

Tällä komennolla voit tyhjentää tarvittaessa näytön, eli lähes kaikki tulostetut merkit.

cut

Poistaa osia tiedoston jokaiselta riviltä.

--help

Tulostaa lyhyen käyttöohjeen

tail

Tulostaa lopun tiedostosta. Oletuksena tail tulostaa kymmenen (10) riviä. UNIX versiossa tail käyttää kiinteää puskuria, joten tällä komennolla ei voi tulostaa kovinkaan paljoa tekstiä, joten tästä ei sen enempää.

sort

Komennolla voit järjestellä tiedoston sisältäviä rivejä järjestykseen. On kuitenkin suotuisaa että lajittelet tiedoston tiedot uuteen tiedostoon, kuten ”sort tiedosto lajittelutiedosto”.

Määreet:

-b	Jätetään tyhjät rivit huomioimatta
-n	Lajitellaan juosevaan numeraaliseen järjestykseen
-r	Sama kuin -n, mutta käänteinen järjestys

bc

Tämä komento tuo sinulle laskimen, jolla voit laskea yllättävän vaikeita laskukaavoja. Kun ohjelma käynnistyy, se ei ilmoita asiasta mitään. bc-laskin ei osaa pyöristää lukuja, joten kannattaa olla tarkkana, minkälaisia laskuja laskee. Pois bc laskimesta pääset ”quit” komennolla.

Muuttujat:

( )	Sulkumerkeillä voit muuttaa laskujärjestystä
*	Kertolaskut
/	Jakolaskut
+	Yhteenlaskut
-	Vähennyslaskut

Ylös

Käsikirja

2 FreeBSD Käyttöjärjestelmä

2.1 Esitellään FreeBSD

2.2 Asennetaan FreeBSD

2.3 Yleistä UNIX järjestelmistä

2.4 Peruskomennot

2.5 Komentotulkit

2.6 Ohjelmien asentaminen ja päivittäminen

2.7 Käynnistysjonot

2.8 Asetustiedostot

2.9 Levykiintiö eli quota

2.10 FreeBSD:n kerneli

2.11 Yhteyden jakaminen NATD:llä

2.12 Palomuuriohjelmistot

2.13 Cvsup ja verkosta päivittäminen

2.14 Käyttöjärjestelmän päivittäminen

2.15 XFree86 Ikkunointijärjestelmä

2.16 Sysinstall Ohjelmisto

2.17 Yleisiä ongelmia

2.18 Muuta

2.19 Levyjärjestelmän laitteiden-nimet

3 Asennetut palvelinohjelmistot ja niiden käyttäminen

3.1 Samba ja toimialuepalvelin

3.2 Squid, Internetin välityspalvelin (proxy)

3.3 Apache, Web-palvelin

3.4 Postfix, Sähköpostipalvelin

3.5 Popd, Sähköpostin hakupalvelin

3.6 Openwebmail

3.7 Bind9, DNS-palvelin

3.8 OpenSSH

3.9 OpenSSL sertifikaatti

2.4 Peruskomennot

ping6

traceroute6

Yleistä peruskomennoista ja suorittamisesta

Pitkät ja erikoismerkein varustetut tiedostojen ja hakemistojen nimet:

Ohjelmien suorittaminen

Kolme tapaa suorittaa paikasta

Komennot ja parametri osa:

Tiedostot, hakemistot ja oikeudet

Levyjärjestelmä

Muita komentoja

Prosessin hallinta