Portti
|
Asennuspätkä, joka rakentaa ohjelman lähdekoodista ja asentaa sen tarvittaessa
|
Scripti
|
Komentojono
|
BSD
|
Berkeley Software Distribution (Voidaan tarkoittaa lisenssipoliitiikka tai myös kaupallista BSD unixia.
|
GPL
|
General Public License. Linuxin yleinen lisenssipolittiikka.
|
rc.d
|
Käynnistysjonojen sijoitus paikka. Vastaava kuin Linuxin "/etc/rc.x" tai "/etc/init.d".
|
paketti
|
Ohjelman asennustiedosto (sisältää pakattuna sovelluksen).
|
riippuvuus
|
Esim. ohjelma A on riippuvainen ohjelma B:stä toimiakseen. Tällöin ohjelman A depend eli riippuvuus on ohjelma B.
|
kernel
|
Käyttöjärjestelmän ydin.
|
Moduuli
|
Ohjelma tai laiteohjain laajennus.
|
Linux
|
Linux käyttöjärjestelmä.
|
Unix
|
Unix Käyttöjärjestelmä (BSD, QNX, SYSTEM V, HP-UX, SOlaris, IRIX).
|
Posix
|
Portable Operating System Interface. Standardi, jotta ohjelmat voisivat liikkua alustalta toiselle.
|
Filtteri
|
Suodatin.
|
Konsoli
|
Komentotulkki (Ei Graaffinen tila, jossa laitetta voidaan ohjata).
|
ssh
|
Security Shell.
|
db
|
Database (Tietokanta).
|
Lokalisaatio
|
Kieliasetuksia (paikallisuus).
|
php
|
Personal Home Pages.
|
samba
|
Unixille oleva ohjelma, jolla saadaan unix-palvelin näkymään Windows verkkoympäristössä.
|
postfix
|
Sähköpostipalvelin ohjelmisto.
|
sendmail
|
Sähköpostipalvelin ohjelmisto.
|
pine
|
Sähköpostiohjelma, sisältää myös editorin pico.
|
irc
|
Internet Ralay Chat.
|
Wine
|
Windows Emulaattori.
|
Hosti
|
Osoite.
|
ATAPI (Attachement Packed Interface) |
ATAPI on rajoitettu osa SCSI-protokollasta, jota käyttävät mm. CD-ROM-asemat IDE-väylällä käskyjen ja tietojen siirtoon.
|
Binääri |
Vaikka tietokoneen tapa käsitellä lukuja tunnetaan nimellä binääri, sana viittaa kuitenkin usein ohjelman ajettavaan tiedostomuotoon. |
BIOS (Basic Input / Output System)
|
Tietokoneissa BIOS on vastuussa koneen käynnistymisestä virran kytkeydyttyä. Sen toimet alkavat laitteiston tarkistuksesta ja alustuksesta sekä Linuxin tapauksessa päättyvät käyttöjärjestelmän lataamiseen. BIOS:n kautta voidaan myös muuttaa laitteiston asetuksia käynnistyksen alkuvaiheessa. |
CMOS (Complementary Metal Oxide Semiconductor)
|
Käytetään yleensä patterivarmistetun muistin yleisnimityksenä, jonne tallentuu pieni määrä BIOS:n käyttämiä asetuksia. |
Daemon
|
Ohjelma joka toimii taustalla ilman syötettä tehden jotain tiettyä tehtävää. Esim. 1pd on daemon, joka ohjaa tulostusjonojen tulostuksen kirjoittimelle. |
EIDE (Enhanced Integrated Drive Electronics) |
Pääasiassa Western Digitalin käyttämä markkinointitermi ANSI:n ATA-2 standardin täyttävistä kiintolevyistä. Puhekielessä käytetty IDE vastaa vanhempaa ATA-1-standardia. |
FAQ (Frequently Asked Questions (usein kysytyt kysymykset) |
Unixiin liittyviä ohjeita kerätään ja ylläpidetään usein kysymysten ja vastausten listana. |
I18n
|
Katso kansainvälistäminen |
IDE (Integrated Drive Electronics) |
Käytetään puhekielessä nimityksenä yleisimmästä kiintolevyjen ja muiden massamuistien liitäntäväylästä.
|
IP-osoite |
IP-osoitteet ovat tapa nimetä koneiden verkkokortteja TCP/IP-verkossa. IP-osoite muodostuu pistein erotellusta neljän luvun sarjasta, jota luvut ovat väliltä 0-255 |
Irroittaminen
|
Toimenpide, jolla aikaisemmin liitetty tiedostojärjestelmä otetaan pois käytöstä. Irroittaminen tapahtuu umount-komennolla.
|
Järjestelmäkutsu
|
Järjestelmäkutu on prosessinvälinen pyyntö käyttöjärjestelmälle suorittaa jokin toiminto.
|
Kansainvälistäminen (Internationalization)
|
Käytäntö kirjoittaa ohjelmia, jotta ne ovat helposti käytettävissä useilla eri kielillä. Lyhenteenä käytetty "i18n" tulee alku- ja loppukirjaimesta sekä väliin jäävien kirjainten määrästä. |
Kerneli |
Käyttöjärjestelmän keskeisin osa, jonka varassa muut ohjelmat toimivat. |
Kirjasto
|
Ohjelmista puhuttaessa kirjasto on kokoelma rutiineja, joita ohjelmat käyttävät. Kirjastot voivat olla jaettuja, jolloin samaa kirjastoa voi käyttää useat ohjelmat. Kirjaston rutiinit voidaan myös linkittää staattisesti eli sisällyttää ohjelmatiedostoon. Staattisesti linkitetyt ohjelmat eivät tarvitse enää kirjastoja, mutta niiden koko on tavallista suurempi. Dynaamisesti linkitetyt ohjelmat ovat pienempiä, mutta ne eivät toimi, jos jaettuja kirjastoja ei ole saatavilla.
|
Liitoskohta, Liitospiste |
Hakemisto, jossa liitetyn tiedostojärjestelmän sisältö näkyy.
|
Liittäminen, Mount
|
Liittämällä tiedostojärjestelmä se saadaan käyttöön ja se näkyy hakemistopuuna siinä hakemistossa, johon se liitettiin. Liittäminen tapahtuu mount-komennolla. |
Lähdekoodi |
Ohjelmat kirjoitetaan ohjelmointikielen lähdekoodina, joka soveltuu paremmin ihmisille ja käännetään sitten koneen ymmärtämään binäärimuotoon. Usein käytetty nimitys on "sorsa", joka on väännös englanninkielisestä nimestä (source). Ilman lähdekoodia ohjelman muuttaminen on hyvin vaikeaa.
|
Nimipalvelin |
TCP/IP-verkossa nimipalvelin tallentaa ja kertoo kysyttäessä konenimet (esim. foo.bar.com) ja niitä vastaavat IP-osoitteet (esim.10.0.2.14). |
Oikeudet |
Tiedoston oikeudet määrittelevät kuka saa ja mitä saa tehdä sille. Oikeudet jakautuvat koneen ryhmään: käyttäjä, ryhmä ja muut. Käyttäjän oikeudet rajoittavat tiedoston omistajan mahdollisuuksia, ryhmän oikeudet rajoittavat tiedoston omistavaan ryhmään kuuluvia ja muiden oikeudet ovat tiedoston yleisoikeudet. Kussakin ryhmässä määritellään luku- kirjoitus- ja suoritusoikeus. |
Osio
|
Levyn yhtenäinen osa, jota voidaan käsitellä kuten kokonaista levyä. |
Osiotaulu
|
Osiotaulu on paikka, jossa määritellään levyllä olevat osiot. |
Osion tyyppi
|
Osion määrittelyssä on kenttä, johon merkitään osiolle kirjoitettavan tiedostojärjestelmän tyyppi. Osiotyyppi on luku, mutta usein käytetään myös nimeä. |
Paketti
|
Tiedostoja, joissa on jokin ohjelmakokonaisuus. Paketissa olevat lisukkeet tekevät ohjelman asentamisen ja poistamisen helpoksi. |
POSIX (Portable Operating System Interface)
|
Kokoelma standardeja, jotka ovat lähtöisin Unixista ja määrittelevät eri Unix-toteutusten yhteensopivuutta.
|
Pääkäynnistyslohko, Master Boot Record |
Pääkäynnistyslohko (MBR) on levyn ensimmäinen sektori ja sillä on pieni lataaja-ohjelma, joka lataa käyttöjärjestelmän tai toisen käyttöjärjestelmän lataajan. |
Riippuvuudet |
Puhuttaessa ohjelmapaketeista, riippuvuudet ovat vaatimuksia, jotka ovat eri pakettien välillä. Esim. paketti foo voi vaatia tiedostoja, jotka sisältyvät pakettiin bar. Tästä esimerkissä bar pitää asentaa tai foo:lla on ratkaisemattomia riippuvuuksia. Rpm ei normaalisti suostu asentamaan paketteja, joiden riippuvuudet eivät ole tyydytetty. |
Root |
Pääkäyttäjälle oletuksena annettu käyttäjänimi, jolla saadaan kaikki oikeudet. Myös juurihakemisto, "/". |
Ryhmä |
Ryhmät ovat tapa luokitella käyttäjiä ja jakaa oikeuksia. Ryhmään kuuluminen antaa käyttäjälle oikeudet, jotka on annettu ryhmälle. Ryhmiä perustetaan usein projekteille ja kun käyttäjiä lisätään siihen, he saavat kerralla kaikki ryhmälle kuuluvat oikeudet esim. tiedostoihin. |
SCSI (Small Computer System Interface)
|
SCSI on standardoitu liitäntä useille erityyppisille lisälaitteille. kuten kiintolevyt, nauha-asemat ja skannerit. |
Sektori
|
Kiintolevyjen yhteydessä pienin mahdollinen tallennusyksikkö, yleensä 512 tavua. |
setgid |
Järjestelmäkutsu, jolla voidaan asettaa prosessin GID. |
setuid |
Järjestelmäkutsu, jolla voidaan asettaa prosessin UID (käyttäjätunnus). Ohjelman oikeuksia muuttamalla se voidaan saada käynnistymään millä tahansa käyttäjätunnuksella. "setuid root"-tyyppiset ohjelmat muodostavat tietoturvariskin, koska ne toimivat täysillä oikeuksilla. |
Sivutus |
Usein käytetty virheellinen nimitys on "swappi". Nykyisten prosessorien muistinhallinta mahdollistaa levymuistin käyttämisen virtuaalimuistina sivun (yleensä 4kt) kokoisina paloina. Prosessori huolehtii virtuaalimuistin kirjanpidosta ja jos kirjoitettava tai muistialue sijaitsee sivutusalueella, ohjautuu toimitus lähes automaattisesti levylle. Ohjelmien kannalta virtuaalimuistin muodostavat keskusmuisti ja sivutusalue käyttäytyvät suurena yhtenäisenä alueena. |
Sylinteri |
Puhuttaessa kiintolevyistä, sama kuin tallennusurien määrä yhdellä levylautasen pinnalla. Sylinteriin lasketaan kuitenkin kaikki samalla halkaisijamitalla olevat urat ja sen tallennuskapasiteetti on uran tallennuskapasiteetin ja käytettyjen levypintojen määrä. Sylinteri nimitys tulee siitä, että se voidaan ajatella ohuena putkena, joka lävistää levylautaset ja niitä on yksi kutakin uraa kohden. |
TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) |
TCP/IP on kokoelma standardeja, joka määrittää verkon protokollat ja ohjelmarajapinnat, joita käytetään erityisesti Linuxissa, Internetissä ja Unixeissa. |
Tiedostojärjestelmä |
Tiedostojärjestelmä on tapa varastoida tiedostoja levyille. Käyttöjärjestelmillä on yleensä omia tiedostojärjestelmiään, joten tietojen siirto järjestelmästä toiseen voi olla hankalaa. Linux kuitenkin pystyy lukemaan ja kirjoittamaan useille erilaisille tiedostojärjestelmille. |
UID = User ID |
UID ilmoittaa käyttäjänimeä vastaavan numeerisen tunnuksen. Käyttäjätunnuksien UID:t ovat tiedostossa /etc/passwd. |
UNIX |
Ryhmä käyttöjärjestelmiä, jonka ensimmäinen versio on kehitetty alkuaan AT&T:n Bellin laboratoriolla 70-luvun alussa. Linux on eräs Unixeista, vaikka Linux poikkeaakin hieman virallisista UNIX-standardeista. |
Vikasiedon levyke |
Levyke, jolla on vain perusympäristö. Kuten nimestä voi päätellä, tätä käytetään vikatilanteissa toipumiseen ja yritetään välttää koko käyttöjärjestelmän uudelleenasennus. |
Virtuaalikonsoli |
Virtuaalikonsolit ovat kuin monta näyttöä tekstimoodissa. joiden välillä voi siirtyä näppäimistön avulla. Kerran näkyy vain yksi virtuaalikonsoleista. |
Yhdyskäytävä, gateway |
Laite tai kone, joka yhdistää kaksi tai useampia verkkoja toisiinsa. Laite voi olla erikoistunut, kuten reititinlaite tai yleiskäyttöinen, kuten yhdyskäytäväksi konfiguroitu tietokone. |
Natd (Network Address Translation daemon)
|
Natd:llä tehdään suojattu sisäverkko kuten sisäverkosta pääsee internettiin mutta itse ulkoverkosta eli internetistä ei pääse järjestelmän sisäverkkoon. Tämä on pahdollista kun asetetaan sisäverkon koneisiin sisäverkon IP-osoitteet ja ne käännetään natd:ssä, jolloin tieto välittyy ulkoverkkoon. |
GENERIC KERNEL
|
Oletus Kernel "kääntämätön", joka tuli asennuksessa mukana. Tästä kernelistä puuttuu mm tuki äänikorteille ynnä muille hyödylliselle laitteille
|
